perjantai 26. lokakuuta 2012

Crazy Catlady

Mulla on ollut nyt tosi hiljasta kynsirintamalla. Pääasiassa yksvärisillä mennään, enkä nyt viitsisi niitä alkaa postailemaan, kun kuitenkin lakkakokoelmani on sen verran suppea, että mun omistamat lakat löytyy melkein jokaisen kynsiharrastajan hyllystä. :)

Joten kun lakkailu on poissa listalta ajattelin esitellä meidän karvaiset perheen jäsenet.

Tästä tulee karvainen kuvapläjäys, joten jos joku ei kissoista pidä, niin suosittelen poistumaan sivulta.

Mutta jos näin ikä järjestyksessä mennään, niin ensimmäisenä:

Muru

Muru on tosiaan marraskuussa 2009 syntynyt kotikissa neiti. Avokin tädin navetasta oli löytynyt kaksi pantua, ja kun tiesivät että etsin kissaa niin varasivat tämän minulle.

Kävin viikkoa ennen hakua katsomassa pentuja, jolloin Muru sai nimekseen vilperi, ja tältä hän näytti. Nimi vaihtui kuin itsekseen, kun kutsuin kissaa aina muruseksi..

 Ja vuoden vaihteessa oli pikkukissan ylpeä palvelija.
Muru ei ole koskaan ollut, arka ja kun me meille kotiuduttiin, niin neiti vaan istui kekskellä olkkari ja nuuskutteli ympäriinsä. Pianhan se keksi tuon (itsetehdyn) raapimapuun, jonka päältä voi katsoa tillittää niin että sai herkkuja.

Muru on hirveän ihmisläheinen ja aina kun vieraita tulee, tuo kissa kykenee tunkemaan itsensä syliin, vaikka väkisin.
Saankin usein sängyn täyteen unikavereita, joista muru valloittaa tyynyt.

Muru on meidän ahkerin valjastelija, ja joka kerta kun olen menossa ovesta, niin neiti juoksee huutaen perässä että hänen pitäs päästä kans. Meillä kuitenkin valjastellaan ihan ympärivuoden, talvisin Muru rakastaa loikkia lumikasoissa.
                                                             Vielä tällainen posetus kuva.

Hönö

Hönö kotiutui meille heinäkuussa 2010. Olin miettinyt että jos ottas Murulle kaverin, niin ei toinen jää kotiin yksin, kun olen koulussa tai töissä.
Tämäkin on avokin tuttujen navettakissan rakkaudenpoikanen.
Ja näin syntyi kestävä rakkaus. Tämä kissa juttelee enemmän kuin ennen tapaamani kissat, alkuun luulinkin että pikkutyttönen oli kipeä, mutta nyt jo oppinut tunnistamaan tuon kiljukaulan määynnän.

Tota kuvaa kattoessa en voi uskoa että se on joskus ollut noin pieni ja suloinen. Yhtä isokorvainen se edelleen kyllä on.
Kunnon pupujussi. Hönö rakastaa koulutushetkiä ja mun vieressä köllöttelyä. Hönö on kaikkien kaveri, niin ihmisten kuin kissojenkin.

                                                                     nam possunkorva!

Lucifer     "Lusmu"

Lusmu kotiutui meille kuukaden myöhemmin kuin Hönö. Periaatteessa jopa vahingossa, käytiin katsomassa kaverille pentua ja tämä tyttönen kiipesi mun syliin nukkumaan, enkä vaan enään voinut päästää mun tuhinakoneesta irti.

Tämmöinen ihana musta otus sieltä tuli, avokin rakastu tyttöseen heti.

Me nukutaan Lusmun kanssa vieläkin sylikkäin. Joka yö Lusmu tulee syliin nukkumaan. Ja jos en ole ollut yötä kotona, niin neiti seuraa mua kunnes antaudun ja menen sänkyyn, että tyttönen saa nukkua.

Lusmu kotiutui meille niin helposti, oliskohan ollut toinen päivä kun tyttönen meillä oli ja meillä kaikki oli jo ihan sovussa kiipeilypuussa. Hönö ottikin Lusmun siipiensä alle suojaan muutenkin, ne ovat vieläkin kuin paita ja peppu.

                                                                       Utelias unikaveri

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä:

Demo  "Viu"

Viu kotiutui meille tammikuussa 2012, löysin pennun nettituttavan kautta ja hän vei mun sydämen. Mä en vaan enään kyennyt ajattelemaan muutakuin tätä kissaa.

                                                                 
Tuon kuvan takia mun sydän suli, mitä enemmän kissasta kuulin sitä pahemmaksi mun pakkomielle kasvoi, ja niin mä huomasin soittavani Seinäjoen eläinsuojeluuhdistykseen ja varaavani mustan karvamötin. Ja niin aloin odottamaan kissan kotiutumis aikaa, joka oli yli kaksi kuukautta. Se on pitkä aika se.

Kotiutumis päivänä Viusta oli kasvanut upea pitkäkoipinen lapsi:

Viu on niin läheisyyden kipeä ja ihmisrakas kissa, tämä tyttönen kipittää mun perässä ja heittäytyy lattialle kurisemaan, että saisi rakkautta ja maharapsutuksia.

Viusta tuli viu monen mutkan kautta, aluksi pennut löytänyt nainen oli antanut ainoalle tytölle nimeksi vieno, sijaiskodissa viu sai nimekseen Musti ja oma operaationimi kissalle oli Möttönen. Kotiin tullessa neiti oli kunnon demoni, joten nimesin sen Demoniksi. Mutta kissa vinkuu enemmin kuin maukuu. Noh näin viusta tuli viu.
                                                                       Venyvä katti


Vielä pari kuvaa ja sitten riittää!








Tässä nämä meidän rakkaat karva varpaat. Lukiko kukaan loppuun asti?


                                                                       Petta


9 kommenttia:

  1. Ihania kisuliineja, voih <3! Löysin siun blogin tuon fb:n kynsikoristelujen kautta, jään seurailemaan :)

    VastaaPoista
  2. Luin loppuun! Oon ihan yhtä kissahullu kuin sinäkin, mutta meidän perheessä asustaa vain 1 kissa. Haaveenani olisi omistaa persialainen kissa, kun muutan pois kotoa. :) O,O Niin paljon kissoja! ♥ ♥ ♥
    Ps. Lisää tällaisia kiitos! Uusi lukijasi ilmoittautuu. :)
    xoxo Mella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Miten sinä olet saanut talouteesi noin monta kissaa? Ihan hyvinkö pärjäät? Ovatko sisäkissoja? Kulkeeko kaikki valjaissa ulkona? :))

      Osaavatko temppuja? Mitä olet opettanut? Hirvee kysely, koska rakastan niin vaan paljon kissoja. :)

      Minä ajattelin, että ostaisin pari kissakirjaa... oli joku naksutusopetuskirja ja opeta kissasi 10 minuutissa kirja, jotka vaikuttavat aika hyvältä kissan opettamiseen! Sitten, kun siis saan sen oman kissan... :3 ♥
      xoxo Mella

      Poista
    2. hmm, mä en tiedä miten niitä nyt noin paljon tuli. Kun aluksi piti tulla vaan 1kissa. Mutta tää kissojen määrän kasvu tuntuu olevan muidenkin kissapalvelijoiden ongelma ;)Ja kyllä me pärjätään, se on aina se mihin ne rahat pistää.. :)

      On kaikki sisäkissoja kun asutaan Hämeenlinnassa, ja kyllä noi kulkis ulkona valjaissa, mutta Murun kanssa pääasiassa ulkoillaan. Ainoo joka oikeesti viihtyy. Tempuista en niin tiedä, mutta tulee kutsuessa luokse ja istuu pyynnöstä.. :D

      Mullakin on hylly täynnä kissakirjoja, vielä haluisin lemmikin lääkinnästä kirjan ja olisin kirjaosastoon tyytyväinen.

      Etkös sä kesällä ollu muuttamassa? :) Sillon sitten kissa kotiutuu :)

      Poista
    3. Joo ens kesänä muutan. :) Olis tietysti plussaa jo saada se nyt mahdollisimman "nopeasti".

      Saattais tulla melkoista vilskettä ja rahanmenoa sitten kesällä siihen - jos pitäs maksaa se kissa, vuokra ja huonekalut. :D Ja ns. hypätä suoraan töihin!

      Poista
    4. Usko tai älä se vilske ei lopu koskaan. Meillä ainakin kaikki saa vuorotellen jonkun taudin tai muuten vaan tarttee käyttää eläinlääkärillä.. :D

      Poista
  3. Luki, ja oisin lukenut mielellään pidempäänki. =)
    Meillä kuusi kissaa, ja tiedän tunteen, kun niitä vaan jotenkin tulee lisää... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä etten oo ainut, jolle niitä vaan siunaantuu.. :D

      Poista

Näpytteleppä terveisesi. Kommentit on aina tervetulleita!